Opinnäytetyöni pähkäilyvaihe

Opinnäytetyöprosessin alkaessa tammikuussa ainoa asia, jonka tulevasta opinnäytetyöstäni varmuudella tiesin oli se, että halusin käyttää työssäni tekniikkana ikat- värjäystä. Perehdyn itse tekniikkaan ja sen historiaan syvemmästi myöhemmin, joten todetaan nyt vain lyhyesti mistä tässä tekniikassa on kyse. Nimittäin tästä: osa loimesta, kuteista tai jopa molemmista sidotaan peittoon, ja kun langat sitten värjätään, muodostuu peitettyjen kohtien ja värjättyjen kohtien vaihtelusta haluttua kuviota. Halusin kokeilla ikattia nimenomaan loimivärjäyksenä, koska tiesin sen helpommaksi toteuttaa ja hallita kuin kudevärjäyksen, mutta en silti sulkenut pois kudevärjäyksenkään mahdollisuutta.

Halusin myös kutoa käyttötekstiilin, tuotteen, joka palvelisi tarkoitustaan jokapäiväisessä elämässä, olisi esteettiseti minun tyyliäni ja jollain tapaa oivaltava. Alkoi pähkäily itse tuotteesta.

Aluksi suunnittelin kutovani Fatboylle suojuksen

Pyörittelin ajatusta Fatboylle kudottavasta suojuksesta, jonka kutoisin tiheänä kudoksena puuvillasta tai pellavasta, ja jonka "julkisivun" sitoisin loimi-ikattina. Toinen puoli jäisi yksivärikseksi, jottei sidottavaa olisi ylenpalttisesti. Kuitenkin opettajien kanssa neuvoteltuani tulin siihen tulokseen, että suojuksen pitäisi kestää niin paljon ulkoista kulutusta (lattialla pitäminen, siirtely, jatkuva uudelleenmuotoilu), että tekemisen painopiste siirtyisi väkisinkin ikatin sitomisesta muihin asioihin jo senkin takia että työn leveys olisi lähes 150 senttiä. Hylkäsin siis tämän ajatuksen hieman haikein mielin.

Toivuttuani loistoideani hylkäämisestä aloin luonnnostella mattoja sekä verhoja. Mattoja siksi, että olin juuri kutonut elämäni ensimmäisen räsymaton ja tykästynyt maton kutomiseen, ehkä voisin kutoa opinnäytteenä huikean ikat- maton? Sisäinen dialogini kävi jokseenkin hurjana, itse kudottu näyttävä ja teknisesti haastava matto tuntui lähes täydelliseltä aiheelta opinnäytetyöksi, mutta sitten tuli se MUTTA. Luonnostellesani huomasin koko ajan tekeväni luonnoksia ikat- kuviosta loimen suuntaan, mikä oli käytännössä mahdotonta totetuttaa, koska matossa loimi harvoin näkyy. Myös ajatus muutaman kilon kudevuoren värjäämisestä tuntui uuvuttavalta. 

Verhoja luonnostelin siinä sivussa aivan huvikseni ja yhtäkkiä huomasin luonnoksia syntyvän enemmänkin ja eräänä tuotteliaana aamyönä havahduin siihen, että luonnoslehtiöni pursuili erilaisia mind-mappeja ja suunnitelmia jopa siitä mitä sidoksia ja materiaaleja koeloimessa kokeilisin. Olin löytänyt tuotteeni: kolmiosainen loimivärjätty paneeliverhokokonaisuus. 

Näytin erään luonnoksistani opettajallani ja hänen tukiessa ideaani olin tyytyväinen, alkupähkäilyni oli tullut päätökseen ja pääsisin hommiin!