Koeloimen rakennus ja kutominen

Loimi kohotettuna

 Loimen rakennus sujui kaikkineen hyvin, huolimatta merseroidun puuvillan hienoisesta kiukuttelusta tukille kiertämisvaiheessa. Koska merseroitu puuvilla on käsitelty lipeäliuoksella kiiltäväksi ja lujaksi, ovat myös sen kutistumisominaisuudet erilaiset kuin tavallisen puuvillan, eikä sevärjäyskäsittelystä huolimatta kutistunut juuri lainkaan, toisin kuin tavallinen puuvilla. Tämä teki sen, että merseroitu lanka - jota siis koeloimen toisella puolella oli joka kolmas lanka - eli omaa elämäänsä ja tukille kiertämisessä sai olla tarkkana etteivät langat jääneet löysiksi muiden lankojen kiristyessä tasaisiksi.

Suoraa niisintää kuudelle varrelle nopeuttivat kolmen langat sisaret: kolme ensimmäistä lankaa sormien välissä, ja seuraavat kolme vapaassa järjestyksessä etusormen ja peukalon välistä. Näin merseroidut langat sijoittuivat sattumanvaraisesti luoden kankaaseen vaihtelevaa tekstuuria...

Sidoin kuusivartiseksi muokatun pomsin ja lisäksi palttinapolkuset. Olen tehnyt kaikki sidontani paria ensimmäistä kertaa lukuunottamatta ilman hengetöntä, niin tälläkin kertaa!
 
Kutomaan päästyäni selkeni asioita kovalla kyydillä. Ensimmäisenä se, että vuorolankainen puoli näytti huomattavsti kiinnostavammalta ja kauniimmalta kuin pellavapuuvillaloimi, joka jäi pinnaltaan sameaksi ja tylsän oloiseksi. Tosin tässä vaiheessa edes vuorolankainen puoli ei näyttänyt kovin sykähdyttävältä vaan pomsi näytti ja tuntui suorastaan tympeältä eikä lainkaan "verhomaiselta". Vaihdoin palttinaan ja ihastuin samantien läpinäkyvään, harsomaiseen tekstuuriin sekä siihen miten kankaasta tulisi täysin samanlainen molemmin puolin, joten verhoja kestäisi katsella myös ulkoapäin. Pomsissa ikat- kuvio ei tietenkään nurjalla puolella edes näkynyt, vaan toinen puoli jäi Erittäin Nurjaksi kudevaltaisuutensa takia. Hylkäsin siis pomsin ja olin yhtä päätöstä valmiimpi, verhojeni sidos tulisi olemaan kaikkien sidosten äiti, palttina.

Pomsi ja pellavapuuvilla

Palttina ja vuorolankaisuus muodostivat hienon tekstuurin, kuteena rohdin 8: voittajayhdistelmä!

Pelkällä kalalangalla sidottua kuviota, sidoksena kuusivartiseksi muokattu pomsi

Kuviota palttinalla

Vasemmalla puuvilla/merseroitu puuvilla, oikealla pellavapuuvilla

Aika pian selkeni myös kuteen materiaali, eli pellava. Se toi sopivasti kiiltoa ja "pitoa" kankaaseen jämäkkyytensä vuoksi, ja rohdin kahdeksaisella saavutin sitten sen jämäkän mutta ohkaisen tunnun. Se käyttäytyi pellavalangoista kilteimmin myös reunassa. Pingottimen heivasin samaan (sentään kuvitteeliseen!) roskakoriin kuin pomsin ja hengettömänkin, se repi palttinaan niin kammottavat jäljet, ettei mikään höyrytys olisi reunojani pelastanut!
 Lankojen värisävyjä en kovin tosissani kokeillutkaan. Olin jo päättänyt vaihtavani kokonaan toiseen väriin mustan värjäyksen epäonnistutttua. Sen kyllä näin, että palttinalla värisävyyn pystyi kuteen värillä vaikuttamaan paljonkin, ja varsinkin loimea tummemmat sävyt toimivat vaaleita paremmin.

Tämäkään Ei Toimi- listani sen kun kasvoi koeloimen huvetessa, kuvion pystysuorat palkit näyttivät, no, tylsiltä! Alkoi näyttää siltä, että suunnittelisin ikat- kuvion kokonaan uusiksi, koska kuvioni koostuisi melkeinpä 70 prosenttisesti pystysuorista palkeista! Koko ajatus alkoi tuntua ikatin hukkaan heittämiseltä ja samaan aikaan olin liiankin tietoinen tiiviistä aikataulustani ja siitä ettei minulla olisi aikaa kutoa keskipaneelia vaan minun pitäisi tyytyä kahteen paneeliverhoon, mikä veisi koko idean holvikaari- kuvioltani.

Koeloimen kudottuani olin kuitenkin hyvällä mielellä kirkastuneista asioista, ja siitä että minulla olisi jonkin verran aikaa kypsytellä varsinaisen työni väriä ja uutta kuviota.

Valoa vasten